4/07/2013

Sunnuntai.
Tauti tuntuu olevan selätetty. Tosin kovin kovaan ääneen sitä ei kannata alkaa huutelemaan, iskee pian uudestaan jos leuhkimaan alkaa. Normaaliin päiväjärjestykseen palattu kuitenkin, ainakin suurinpiirtein.

Tämä taitaa olla tapahtumarikkain viikonloppu miesmuistiin. On edistetty remonttia, varattu matka, käyty seikkailupuistossa, tehty pikavisiitti kaupunkiin vähän kauempana, pelattu sulkapalloa, leivottu keksejä, käyty pilkillä ja juotu jäällä kaakaota kermavaahdolla. Sanottaisko niin, että ei valittamista. 

Tai on oikeasti. Ylimmässä kuvassa myhäilee viisivuotiaan piirtämänä iloinen perhe käsikädessä riemusta repeilevän auringon alla. Oikeasti tuo iloinen perhe tuntuu monesti olevan melko kaukana todellisuudesta tällä hetkellä, sillä kaksi herttaista lapsukaista tappelee koko ajan ja ihan joka asiasta. Syytä ei oikeastaan edes tarvita, pelkkä paikalle ilmaantuminen riittää. Toisaalta nuo kaksi heppua myös halaavat varsin herkästi mutta hellyys unohtuu puolessa sekunnissa, kun uusi riidan aihe ilmaantuu näköpiiriin. 

Selvääkin selvempää on siis se, että kun kaksi tappelee, niin hyvin herkästi riita tarttuu myös heihin, joiden pitäisi olla aikuisia tilanteessa. Kun eihän sitä erkkikään jaksa kuunnella päivästä toiseen. Tosin meikämarjatan täytyy todeta, että armaan veljeni kanssa saimme lapsuudessa nimityksen kissa ja koira, sillä sanansäilä viuhui lakkaamatta ja niskavillatkin olivat välillä koetuksella.

On kuitenkin tivattava teiltä toverit, että onko kaikki kina maailmassa juuttunut tähän taloon vai otetaanko muuallakin yhteen? 

20 kommenttia:

Merja kirjoitti...

Pistäppä tuohon yhtälöön vielä kolmaskin niin tiijät millaista tässä huushollissa... :)

vilppumaan erika kirjoitti...

Voi kuules, ole huoleti ja tiedä, että kyllä muuallakin osataan! Ja minä jos joku olen välillä onneton yrityksissäni pysyä tilanteen yläpuolella viileänä ja aikuisena, huhhuh! Joskus huomaan jälkikäteen, etten ole edes jaksanut yrittää. Sairastelut, pienemmän uhma ja suuremman kuninkuuskausi yhtä aikaa, ai että mikä soppa. Mutta juu, sitten ne toisiaan halailee ja leikkii sen 20 sekuntia nätisti. Kyllä se jotenkin demppaa sitä kaikkea muuta kuitenkin. Ja aurinko! Se demppaa melkein mitä vaan! Paitsi oksennusta..

ranskanpastilli kirjoitti...

Ei ole tappelu juuttunut vain teidän taloon, löytyy meiltäkin.Kolme vilkasta poikaamme testaavat monta kertaa päivässä sekä toistensa että aikuisten pinnan pituutta...Oikeasti :)

Hienoa, jos taudit ovat ohi ja eivätkä muut perheenjäsenet ole enää tautien kiikarissa!

Kati kirjoitti...

Ei se kolmas maailmansota taida rajoittua teidän talouteen. Täällä ei auta 5,5 vuoden ikäero pätkääkään, taistelu on jatkuvaa... Huoh. Olen jo harkinnut hankkivani musta-valkoraidallisen paidan ja pillin vakivarusteeksi. Eikö sellaiset muuten voisi hyvin liittää kakkosen äitiysavustukseen?

Katja/Projektila kirjoitti...

Meillä kun on vaan yksi nassikka, niin minä saan suurimmat kitinät niskaani. Iltaisin on välillä sellainen olo, kuin olisin saanut kovaotteista lumipöllyä koko päivän. Ja mikäänhän ei ole lumipöllyä kauheampaa.

Psst: Tervetuloa osallistumaan arvontaan :)

Kiki kirjoitti...

Voi kuule, meillä täällä yksi n. 3-v kimpoilee välillä pitkin seiniä ja saa välillä vanhempansakin mukaan. Onhan se sellaista noiden lapsukaisten ja välillä ihan aikuistenkin kanssa.

Riikka - Hunajaista kirjoitti...

Näin yhden lapsen äippänä kaipaisin Siirille riitapukaria toisinaan sillä on sisaruksista valtavasti seuraakin...toista ei ole tulossa ja vähän pohdituttaa miten ainoana lapsena oleminen vaikuttaa siirin persoonaan...itsellä kun on veli, en osaa kuvitella lapsen näkökulmasta asiaa. Toivottavasti riitely helpottaa...toisaalta se kuuluu asiaan kun ollaan läheisiä. Sisar on peili joka parhaimmillaan opettaa jotain itsestä. <3 ja olisi kumma jos ei aikuisena hermostuisi riitelystä...lapsille hyvä nähdä että omalla käytöksellä on seurauksia! Olen muuten saanut golfmailasta takaraivooni veljeltäni kun voitin sen minigolfissa, ehkei pitänyt osua mutta osoi sittenkin...isku saattaa myös selittää musta joitain piirteitä ;) ;) ;)

Mertsi kirjoitti...

Oi voi! Löytyy kinaa ja tarttuu aikuisiin. 2 ja 4.v koko ajan tukkanuottasilla ja toisiaan ärsyttämässä tai sitten vaan rääkyvät muuten vaan. Juurikin huokasin miehelle, että mene nyt väliin minä en enää jaksa ja samalla mietin, että onkohan tämä muillakin saman laista.

Ehtoisa emäntä kirjoitti...

Joo hirveä mökä täällä kans.

Kikka kirjoitti...

meilläkin nahistellaan. välillä on toisen koivet liian lähellä jne..
toisinaan taas kireähermoinen äiti närkästyy pelkästä "iloisesta kikertämisestä" tai miksikä sitä nyt kutsuisi.. jos vaikka kiire lähteä jonnekin ja molemmat vaan lääppii ja vitsailee ja puokkoilee ym!

Anna kirjoitti...

Ei ole teille juuttunut :) Sitä vain mahtaa olla liikkeellä. Terveitä kai ne ovat, kun sisarusten kans tappelevat... mutta olisko jotain kärsivällisyystabletteja vanhemmille?

Sanna kirjoitti...

Kyllä, meillä tapellaan. Erityisesti siinä ovat tällähetkellä kunnostautuneet nuo 3,5v ja 5v poikaset. Mutta osaa nuo muutkin. En ole ihan varma olenko päivisin eniten siivooja, keittäjä vai erotuomari :-D Vai sittenkin kaikkia..?

Minnas kirjoitti...

Kylla se taitaa olla telle jumittunut. Meidan viisi enkeli ei ikina riitele ja kay kasiksi toisiinsa. Ne puhuu toisille kayniisti ja lahinna silittelee toistensa poskia.
Buahhahaa.. Kuusi viikkoa hotelliasumista takana ja paa leviaa itsekullakin.
Muistetaan vaan se, ettei rakkauden vastakohta ole viha vaan valinpitamattomyys. Niin kauan kuin rakastaa, niin valilla vihaakin. Sitten kun loppuu viha alkaa valinpitamattomyys. Ihan normaalia elamaa.

turushanna kirjoitti...

Meillä ainakin tapellaan. Isomman lempiharrastus kun tuntuu välillä olevan pikkuveljen kiusaaminen ja härnääminen ja ärsyttäminen.

Purnukka kirjoitti...

Kyllä maar tässäi torpassa mukulat ottaa mittaa toisistaan monet kerrat per päivä. :/ Ja kyllä se verenpaineita nostelee perheen palvelusväessäkin :D

Enni kirjoitti...

Ah, kuulostaa NIIIN tutulta! Tsemppiä kuoma sinne. Nähdään!

anna kirjoitti...

Tääl on menty vastaavanlaisissa tunnelmissa tämä kevät! Siippa sanoikin viimeksi tänään, kun sitä sotaa kuunteli, et ei kyllä enää ihmettele jos mulla ei aina meinaa hermot riittää.

Onneks ne tosiaan sit vastapainoksi osaa halia ja näyttää niitä muitaki tunteita :)

Jonna kirjoitti...

Juu, varmaan ei ole olemassa sellaista sisarusparia joka ei joskus edes ottaisi yhteen. Meillä ainakin osaavat aika tehokkaasti ärsyttää toisiaan, joskin välillä myös leikkivät kaikki yhdessä oikein kauniisti.

Rillirousku kirjoitti...

Kiitos kaikille lohduttavista tappeluvuodatukistanne! ;) Tiesinhän toki, että kaikkialla maailmassa lapset kinastelee keskenään mutta oli silti lohduttavaa kuulla se suorin sanoin sanottuna ja raakana faktana. Sitä kun monesti itsekseen epäilee, että ei ne muut vaan kun nämä meidän... :)

Hande kirjoitti...

Täällä myös tapellaan ja paljon. Isommat lapset ottaa yhteen ihan joka päivä, ja ikävintähän tässä on juuri se että me aikuiset taannutaan samalle tasolle ja riita tarttuu myös meihin. Siinä sitä sitten ollaan kaikki riidoissa ja mietitään että kukas tän oikeen alotti. Hohhoijaa. Tänään pidettiinkin aiheesta oikeen perhepalaveri ja luvattiin Ihmemiehen kans kasvaa tässä asiassa enemmän aikuisiksi. Saas nähä miten käy...! Blogisi on herkullinen ja luovan tauon jälkeen oon oikeen ahminut postauksiasi, kiitos :)